...
Pintalämpötila-aikasarja alkaa vuodesta 2004 ja koostuu eri satelliitti-instrumenttien havainnoista. Vuosina 2004-2016 aineisto tehtiin NOAA AVHRR -instrumentin havainnoista. Vuodesta 2017 eteenpäin käytössä ovat olleet nykyiset SLSTR-instrumentit. Pintalämpötiloja tulkintaan satelliittihavainnoista ns. split window -laskentamenetelmällä, joka on yleisesti käytössä merialueilla (McClain et al. 1985, Pichel 1991, Walton et al. 1998). Aineisto kattaa koko Itämeren alueen ja maastoerotuskyky on noin 1km. Satelliitin ylilentoradat vaihtelevat eri päivinä. Kuvien reuna-alueilla pikselikoko voi olla suurempi. Pintalämpötila-aineistot vastaavat erittäin hyvin noin metrin syvyydeltä mitattuja asemahavaintoja (r2 > 0.9, RMSE 1.7oC, bias -0.32oC, N = 827, vuodet 2012-2019).
Pintalämpötila-havainto 16.3.2020. S3/SLSTR-instrumentti (ESA Copernicus Sentinel Data, SYKE).
Vesi kumpuaa Suomen etelärannikolla 21.08.2018. S3/SLSTR-instrumentti (ESA Copernicus Sentinel Data, SYKE).
Vertailu satelliitin havaitseman ja asemalla mitatun pintaveden lämpötilan välillä.
...